[Verse 1]

Ottivat malliksi metsänlaidan

Ja pihamaistakin puolet poies

Mihin sitä enää suksensa laittaa

Kun åprstuan seinäkin kadonnut

Kyllä sitä suoran nuhteen kestää

Vaan vihjailut on erikseen

Mihin sitä illalla päänsä laittaa kun

Tyynykin paikkaa on vaihtanut

[Chorus]

Eikä siinä muassa tullut muuta

Kuin nahkavöihin uudet reiät

On yönseutu edelleen sitä pahinta

[Verse 2]

Lattia kylmennyt aamun tullen

Ja unen velkakin entisestään

Kasvaa kun takuumiehiksi kelpaa

Kuutamo, Kaiho ja Katkeruus

Särky ja kolotus kyljet peittää

Kun eilisen heinät on patjoista viety

Nyt vuode on lattian levyinen

Kera pölyn ja kärpästen raatojen

[Chorus]

Eikä siinä muassa tullut muuta

Kuin nahkavöihin uudet reiät

On yönseutu edelleen sitä pahinta

[Verse 3]

Naapuritorpan piipusta nousee

Sankka ja kovin punainen sauhu

Tarkemmin katsoen selkään yön

Ovat seinähirret karanneet

Jotain sentään hakijain kelkasta jäi

Ja unhettui mukaansa ottaa

Väsyneen pään mentävät reiät

On myllynkivissä kaikkineen

[Chorus]

Eikä siinä muassa tullut muuta

Kuin nahkavöihin uudet reiät

On yönseutu edelleen sitä pahinta aikaa