Kuun katseen helmyt ylle käy

Ja lyö itsensä levolle

Syvällä sylissä veden morsiamen

Uinuu menneen sielu

Yksin nousee halla seisovista joista

Ja soittaa huurteista huiluaan

Kuun katseen kohdatessa

Halla nousee tanssimaan

Nämä vedet eivät hopeaa heijasta

Vaan taivas tähtyeitä huokaa

Yön hämärtäjä, päivän himmentäjä

Matkaa taivaalla

Hiljainen hetki unenvirran luona

Mieli pilvillä käy

[The glacial waters]

Sparkling light from the moon to pale

Embellishes the spruces with golden veil

Deep, deep in the glacial waters

Asleep is the essence of the past

Frost rises from the river's depth

While it dances a chord of frozen flute might be heard

When the moon lights the surface of the calm river

In a shape of frost the past quietly dances

No light on these glacial waters shimmers

Only the nightsky is filled with silver glances

The night turns to a day

And the day to another evening

A silent moment by the river of dream

Mind rises to dimensions so far out of reach