Ja tää sävel, menee Tepille, tuntuu vaa reilulta kirjottaa muutama säe vanhalle kaverille

Istun samas baaris missä joskus istuin Tepin kanssa, enää en, sillä Tepi on haudassa

Lepää rauhassa, olit niin rento äijä, tiedän, et oon sua lähempänä jokapäivä

Vaikka aika muutti surun ikäväksi ja tää ikävä on tullu iäksi, voin vain sun

Hautakiveä halata, kunpa vois takas ajassa palata, tulit meille pyöräl vaik oli peilijää, mut sanoit et oot valmis kuoleen tänää

Sillä, olit tyytyväinen elämääs, no kyllä me taivaas nähää, sora kolisi sun arkun kantta pitkin, se oli se kerta jolloin

Isäsikin itki, mut maasta tulit, maaksi olet tuleva ja liian aikasin lähtee useat, lähdin kesken kaiken hautajaisistas pois vaa

Niinhän mekin tehtiin aikoinaan, ne muistot toi voimaa ja samalla vei sitä ja samalla kaipaan sua lisää, mut elämä o huoraa

Ja sitten kuollaa, elämä on huoraa, sen sanon suoraan

- Kertosäe:

Mutta minkäs teet, kun Tepi lähti menee, mi-mi-minkäs teet, mi-mi-minkäs teet, mi-mi-minkäs teet, kun Tepi lähti menee, mi-mi-minkäs teet

Mi-mi-minkäs teet, mi-mi-mi-minkäs teet, minkäs teet, kun Tepi lähti menee

Tottakai jokainen kokee kuoleman, kuolet tänään, sitä itketään huomenna, eilen se ei ollu ollenkaan huolena, mut jokainen lähtee liian aikaisin kuulemma

R.I.P Tepi ja pisti kauniit sanat tulee liian myöhään mut miksi, ensin puhutaan ettei oo jumalaa, mut kirkos rukoillaan, ota hänet huostaan, en tiiä

Jumalasta vittuakaan ja sehän tässä vituttaa, mut meni Tepi sitten taivaaseen tai helvettiin, se on nii kova jätkä et se pärjää varmasti

Kaikki loppuu aikanaan, tää liian vähän kesti, kova henkinen kipu muuttuu fyysiseksi ja onko enää millään välii, kun tulevaisuuden suunnitelmat

Kusi käsiin, minä katson Tepi kuvista sinua ja sinä katsot Tepi kuvien kautta minua, mut sit ku pääsen sinne asti, minä tarjoan röökit, keitä sinä kahvit

- kertosäe -

Tepissä on asennetta luuhun asti, maailman kovin jätkä luultavasti, elämä potki päähän ja joskus hymyili, mut muistit silti pitää naamalla hymysi

Suruviestin sain sunnuntaina, äiti itki, tytär itki, koko suku hajalla, olit kuulemma taistellu elämästä, pelottavaa ajatella et olit taistellu elämästä, paljon huutoa ja paljon itkuu, mut kovat jätkät kuolee puukon iskuun ja osa minustakin kuoli, mut kuolema on elämän parempi puoli

Ja se kipu iski muhun hullunlailla, ei paha olo koskaan lähde nukkumalla, kaadan bissen maahan sua muistellen, kuvat haalistuu mut muistot ei

Kuvat haalistuu mut muistot ei, kaadan bissen maahan sua muistellen

- Kertosäe -