No minä tapasin tän naisen, sen nimi oli Sanna
Ja kauniille naiselle voisin puhua vaikka ranskaa
Mut se kehu ja kertoi olleensa kaikkien kanssa
Mul on huono nimimuisti mut tää Sanna on ansa
Sil oli huoli jota en pystynyt kantaa
Se pyysi multa vitosen, en pystynyt antaa
Se halus sillä koko maailman parantaa
Niin ku se ei ois nähnyt koko maailmankarttaa
Se juoksee harhaan, no siitä aika varma
Hengaa illat kotona, yöhön ikkunasta karkaa
Tuo kuulematon tyyli ollut alusta asti
Nähnyt [?], kaikkee sitä jatsii
Se pelkäs et se tulee vanhaksi ja sen rinnat alkaa roikkuu
Se on luonnollista, mutta nainen on luonnonoikku
Ei auta iltarunotkaan
Kun se miettii vaan kaikkee minkä halus unohtaa
[Kertosäe]
Ja pimeydestä etsii elintilaa
Tää nainen odottaa Emiliaa
Pimeydestä etsii elintilaa
Tää nainen odottaa Emiliaa
Pimeydestä etsii mielеntilaa
Tää nainen odottaa Emiliaa
Se etsii еlintilaa
Tää nainen odottaa E-mi-li-
Ei se tyttö taida koulussa olla
Mulla masentaa ne pennut jotka on äitiyslomalla
Keskellä yötä ne pyörii missä lie
Vaikkei kaupungin katu ketään mihinkään vie
Ja tottakai se rakastaa sen pelimiestä
Joka pelittää sitä mutta ei se raukka tiedä
Mitä pelimies lupaa ei oo mitä se antaa
Terävän kielen takana on terävemmät hampaat
Täällä kaikki haluaa rokkariksi
Mut miksi ne ei laita edes tikkua ristiin?
Ja tässä tarinassa mua niin häiritsi
Et lapsen synnytyä se kutsu mummoa sen äidiksi
Tää biisi on tämän päivän huolista
Mut yleensä nää biisit koskee myös huomista
Sitä saa mitä tilaa mut mikä moneet pilaa
On et maksuvälineenä niil on pimeä mielentila
[Kertosäe]
Se etsii elintilaa
Se nainen kantaa Emiliaa
Se etsii elintilaa
Se nainen kantaa Emiliaa
Emilia, haha
Se menee ylös alas
Ylös alas ja takasin
Ylös alas
Ylös alas ja takasin
Emilia
Ei korkki meinaa pysyä kiinni
Kun taikajuoma tuo mukanaan paratiisin
Ei se varmaan kovin kauan jaksa
Päällä vaatteet jotka ei kovin paljoa maksa
Lapsi miettii miksi äiti juo ja ketä kotiin tuo
Ja koska poistuu oudot miehet nuo
Ja taas missä isä on ja sitten miksi äiti joi
En tiiä mut ku kasvat, niin pakene pois
Ku tää on viinapirun testi
Ku päissään äiti sano et se elää ikuisesti
Mut aamun tulleen se unohti aikeen
Se tietää meitä paremmin miltä paska haisee
Pieneksi on muuttunut se elämänilo
Tuo kirottu maaninen depressio
Ja lopulta äiti niin vähään tyytyy
Ku ei oo paljon pyydetty yks vitun viinaryyppy
Mut se näyttää jotenkin niin kauhealta
Kun maapallo pyörii pois sen jalkojen alta
Ja mikä mie oon tässä tuomitsemaan
Hänen tuloja, menoja tai juomisiaan
[Kertosäe]
Mut katson Emiliaa
Se nousee ylös ja tulee takasin taas
Katson Emiliaa
Ja jälkikasvuu se jälkikasvaa
Elintilaa
Tää kaikki odottaa vaan Emiliaa
Vetää elintilaa kun maailma odottaa Emiliaa