[Kertosäe]

On sunnuntai-ilta

[Säkeistö 1]

Oot löytäny sen oikeen ja onnesta soikeen

Meet himaan poikkee, sitä kaveri hoitelee

Se ystävyyttä tavallaan koettelee, vaik toinen soittelee

Tavoittelee ja pahoittelee, sanoo et se ohi menee, ei mee

Vaik kokemus ei oo omakohtanen enkä mä oo pikkumainen

Arvelen et se on kohtalaisen **ttumainen

Paljon tienaa ja missä asuukaan ei nappaa hippuukaan

Koska kaveril johon ei luota ei, sil ei tee **ttuukaan (Näin on)

Mun manifesti on et ystävyys on testi

Toisilla se hiipu, joillain kesti ikuiseti

Tupakaveri tai bestis, sanon ihan avoimesti

Et kerran sеn voi mokata, muttei kahdesti

Sen tеstin voi reputtaa, jos ottaa liikaa kepukkaa

Jos sen menee ja hukkaa, se ketuttaa

Ei voi juuri vaikuttaa, millon se pukkaa

Ja tää koskee joka jannua ja letukkaa

Vaikkei mun piireissä löydy spedeissä

Ei tiiä mitä on edessä ja kuka on megessä loppupeleissä

Tulee mieleen jyvä ja akana, taas sama metafora

Kelatessa näit juttuja tälleen sunnuntai-iltana

[Kertosäe]

On sunnuntai-ilta

[Säkeistö 2]

Naiset, ei voi tietää mitä ne tarkottaa

Ja kaikkee kornii joutuu tekee mikä luonteelle ottaa

Ja punottaa korvii, siis meinaan nolottaa

Joutuu aina odottaa ja mestoihi jonottaa

Miehet on rivoja sikoja ja naiset kivoja

Siis enkeleitä joist ei löydy lainkaan vikoja

Pitäs kai olla filosofinen, runollinen, sporttinen

Ja sen sorttinen, ettei oo puute luottokorttien

On testi kova joka pojan, etenkin rahattoman

Hoitaa lasku auringon ja ravintolan

Parasta pastaa italiasta, punaviinii ranskasta

Vihjeitä että rakastaa ja muuta paskaa

No joo, eihän se nyt ihan noin oo

Voi toivoo jotain enemmän ku pelkkää hoitoo

Mut jos kuulen sanan parisuhde, hah, mä sekoon

Helvetti soikoon, se läppä alkaa jo etoo

Vaik tää meni herkäks, niin alas en voi vajota

Et kirjottasin runoja ilman loppusointuja

Tulee nukkuma-aika ja päättyy tää tarina

Jonka sepittelin tässä joskus sunnuntai-iltana

[Kertosäe]

On sunnuntai-ilta