[Verse 1]

Pissimiskisois kustaan elämänkaaria

Kokkaan 16 baria, kunnon krustiaaria

Jutut hämärii ku Kuolleen Miehen taustat

Nauruun voi kuolla, onneks oon mukahauska

Tääl yksinäisyyt hohkaa nilkkien ilmeet

Todellisuus sumentanu silmien pilkkeen

Mantra kuuluu mee kovana tai kotiin

Suljetaan taas ovii ku ei osata vaan sopii

Vauhtisokeut buustaa kaljalavantauti

Mut älä moralisoi, anna mä vaan nautin

Anna mun mädäntyy, anna mun murentuu

Anna mun läkähtyy, anna mun tukehtuu

Katupölyyn, asbestiin, kylmiin katseisiin

Valheisiin kokaiiniviivojen valkeisiin

Ja niihin tummempiin, rumempiin, kummempiin

Joita luuserit sortuu sepittämään kun empii

[Interlude]

Kuka on ja mitä haluu olla, hajal polla

Maailmassa jos on paha olla

[Verse 2]

Kunnes kaivetaan multaan me kaivetaan kultaa

Ja kaivataan kultaa, onks se aina vaan turhaa

Yhteen hampaita purra, toiseen aikaansa uhraa

Ku kaipaa vaan turvaa, taival paikallaan junnaa

Kas kummaa, ei tääl pääse eteenpäin ees Juti kohta

Finaalis ku Adolf vikas tukikohdas kuti otsas

Käyny duunis koskaan, syrjäytyny lukiossa

Ei Kela tiedä mihin yltää kyvyt studiossa

Kyllästyny rupikonna, suukko ei tee prinssii

Se on varmaan hintti tai muuten pimiäkö vintti

Kiitti, koitan kääntää outouden vahvuudeks

Mut epävarmuudet paljastaa mun arkuuden

Mutten arkkuun mee ennenkö paikat on paskana

Jää lainat maksamat, tunnen vainojen kasvavan

Ja jos pankist kysellään, en aio ees vastata

Muul kun haulikol ei jaksa aivojaan rassata

[Beat Switch]

[Verse 3]

Joskus suomes sijamuoto paljon ratkaisee

Sun isä lens taivaal, mun isä taivaaseen

Ajan myötä eron hyväksyy paremmin

Ihmiskehojen origami enää rytättyy paperii

Ei moninpelii, hädintuskin jaksan sooloilun

Kyl tää tästä, kaikki ois salee ok kun

Kaksintaisteluun demoninsa haastais

Ei mua pelota, tänään ei vaan jaksais

Kato ollu vähän kaikenlaista sun muuta

Mieli täynnä läpipääsemätönt tummuutta

Peruskeloi, jotka kaikki käynee läpi tääl

Häpeän tunteit, jotka aivokuoren lävistää

Toistan virheet, samoihin ansoihin lankean

Pelkään kuolemaa enkä välittäis vanheta

Kehoni kankea kuin kalterit ankeat

Kakskytseittemän vuotta vankina ku Mandela