Paranoid (01)

By Pyhimys

Thumbnail

Silmät selällään, en osaa levähtää. Räppään jotain vitun peräkylän venäjää

Niskat nyrjähtää, aivot revähtää. Tää on painajainen ja pian me herätään

Jotain terävää, puren kieltä, viillän rintaa. Veri virtaa pintaan, elämää

Lasi helähtää, hetki enää pelätään. Hetken vielä hengitän, ulos, sisään

Mitä jos sun ovest astuist joku vitun hullu ja se löis sua naamaan ja sun vaimoos naamaan ja sun vitun koiraa naamaan?

Etkä ehtis tehä vittuukaan. Siks on ovisilmä, siks sun asunnos on ikkuna

Mitä vittuu sä voit tehä jos joku natsi kaapaa vallan? Kaikil on toiset ajatukset niiden ajatusten alla

Kaikil on naamari. Vitun Versace, Gucci-kusipussi, meikkipaska, raskasmetalli, kevytlevitenaamari

Halaa mua, mä oon hellä haalari

Oon sellanen sienipilvi sinne horisonttiin koristeeks -tyyppinen taivaanrannanmaamari. Mut seki on vaan naamarii

Pitkään pyristelly sun pienistä pinseteistä. Tiedät kaiken minusta, mä tiedän kaiken pillereistä

Sä pidät virkkeistä, mä pidän virheistä, ja oot muodostanu kuvan näist pienistä inserteistä

Oon aikuselle miehelle ku äidinhelma. Sun paras kaveri on levykokoelma

Lohdutin räpillä, välitin läpällä. Nää elämäntapaoppaat lähes häviää käsistä mun

Eli elän käytännössä työllä sun. Näätkö aallonhunnun? Täällä lisko Klunklun

Sun luottokorttia höyläävän runkun, sun naistas höylää...no kyl sä tiedät milt mä tunnun

Kaikil on naamari, toisil rujompi, toisilla soma

Kaikil on naamari, niinku perseenreikä, jokasella oma

Mitä vittuu sä voit tehä ku joku on sua aina parempi, paitsi puukottaa hänet ja kun joka korvaa hänet niin puukottaa myös hänet kunnes itse korvaa hänet ja joku uusi minä puukottaa minut ja poistaa nää vitun kivut

Ei se mitä tapahtuu oo niin kuumottavaa, koska sitä on vaan yks, mut kaikki mitä mahollisesti tapahtuu, se on ääretön joukko ja se pelottaa. Se, et tulee joskus yllättäen petetyks

Jätetyks, tapetuks, hylätyks, raiskatuks, nolatuks, silvotuks, hirtetyks tai yllätetyks vaan olemasta oma itsensä

Todellisuus, vittu se on hirveetä!

Kuvitelmat ei koskaan kohtaa olevaa, mut mitäs vittuu siitä, yritetään kovempaa

Ja jotenki niit mielikuvii pitää soveltaa, ja omat aivot alkaa tuntumaan jo todelta

Väkisinkin viittausten verkossa ahdistuu. Ei must koskaan mitään idolia pahvist tuu

Ja se tunne vaan levy levylt vahvistuu. Roikun väkisin täs kiihtyväs tahdis

Runopojat osaa esittää mukavaa. Mä en oo semmonen

Hittibiisin voi tehä ihan kuka vaan. Mun musamaku on vaan teille epäkelponen

Puhuin ummet ja lammet, se mitä kuulit. Pyhimys, mitä vittuu sä luulit?

Kaikil on naamari. Jos ne revitään pois, niin kaikki loppuu

Kaikil on naamari, mut kaikkeen tottuu