Sä viet mut rantaan luokse nuotion

Se keskellä on rannan aution

Kun varjot yhteen sulaa eessä sen

Tunnen lämmön mistä tiennyt en

Sä tulit mummolasta

Ja poljit neljä kilsaa

Tapaamaan tyttölasta

Lähelle hiekkarantaa

Sun bootsin soljet kilisee

Kun kävelet sä luoksein

Maa altain hetkeks pakenee

Sun suudelmas vie järkein

Sä viet mut rantaan luokse nuotion

Se keskellä on rannan aution

Kun varjot yhteen sulaa eessä sen

Tunnen lämmön, mistä tiennyt en

Tää ranta muista aina

Sä kuiskailet mun korvaan

Jokainen kaisla mielees paina

Niin lupaan tulla uudestaan

Sä viet mut rantaan luokse nuotion

Se keskellä on rannan aution (ja mä näen vain)

Kun varjot yhteen sulaa eessä sen

Tunnen lämmön, mistä tiennyt en (ja se polttaa)

Sä painaudut mua vasten tiukemmin

Niin avaat portin uuden Edenin (perimmäisen)

Vain aallot tietää tästä onnen saan

Ja salaisuuden pitää omanaan

Rantaan Edenin, luokses tahtoisin

Rantaan Edenin, luokses tahtoisin

Sä viet mut rantaan luokse nuotion

Se keskellä on rannan aution (ja mä näen vain)

Kun varjot yhteen sulaa eessä sen

Tunnen lämmön, mistä tiennyt en (ja se polttaa)

Sä painaudut mua vasten tiukemmin

Niin avaat portin uuden Edenin (perimmäisen)

Vain aallot tietää tästä onnen saan

Ja salaisuuden pitää omanaan

Sä viet mut rantaan luokse nuotion

Se keskellä on rannan aution (ja mä näen vain)

Kun varjot yhteen sulaa eessä sen

Tunnen lämmön, mistä tiennyt en (ja se polttaa)

Sä painaudut mua vasten tiukemmin

Niin avaat portin uuden Edenin (perimmäisen)

Vain aallot tietää tästä onnen saan

Ja salaisuuden pitää omanaan

Rantaan Edenin, luokses tahtoisin