Voisko jo joku tulla mut täältä pois hakemaan

Hakemaan, hakemaan

Ja sit mä aamulla herään, katon peiliin

Mietin miksi musta aina tält tuntuu

Ei ketää jolle avautua, ei ne ymmärrä kuitenkaa

Huusin apua mut kukaa ei kuullu

Nyt mä hukun ajatuksii, vieraannun muusta maailmast

Valunu samaa looppii, demonit päässä bailaa

Aa, tää on mustavalkost aikaa

Värit on kadonnu harmaa vieny niiden paikan

Oon sisältä hajonnu ja nii turta

Ei mikää tunnu miltää, kaikki on nii turhaa

Ja ruusunpunast jäljel enää muisto

Mutta onko se ees totta

Mitä jos se onki vaa valetta

Muistojen virras epäkohta, ei voi tietää

Mä leijun yksin avaruudessa

Tappavan täydellisessä hiljasuudessa

Mul on nii kylmä, sielussa asti paleltaa

Voisko joku tulla mut jo täältä pois hakemaa

En ikin halunnu tätä

Mut vähä siitä, ei millää ole väliä tänää

Eikä huomenna

Eikä viikon pääst

Eikä kuukauden pääst

Jos oon sillo enää edes tääl

Voisko jo joku tulla mut täältä pois hakemaan

Hakemaan, hakemaan

Voisko jo joku tulla mut täältä pois hakemaan

Hakemaan, hakemaan

Ne sano aina ettei musta tulis ikinä mitää

Mun sisäne kipinä pitää mut viel liikkel

Ja voitonmalja, mä vielä aion kilistää sitä

Jos kaikki levii käsii pitää muistaa laskee viiteen

Yks sille ettei äiti ei kasvattanu luovuttajaa

Ja kaks, hyvät muistot muistuttamas

Kolme sille että vielä kaikki värit nään

Neljä rakkaudelle jota välil vaikee käsittää

Viis siis ei oo itsestäänselvää mikään

Vaikkei välillä muistaskaa sitä

Mut pitäs kai sit koittaa oppii arvostaa olevaa

Turha vatvominen lopettaa

Ku analyysiparalyysin partaal

Liikaa riskinottamista karttaa

Sillonku pelottaa on oikee aika hyppää

Muuten jämähtää paikalleen ja nyt mä

Ootan parempaa huomista

Ei löydy vastausta tuopista

Ei luodista tai alta vedetyst tuolist

Meil on koko elämä edes, me ollaan viel nuorii

Ei voida tietää mitä tulee tapahtumaa

Haalitaan niit hyvii hetkii, ei elämän tarvi olla rumaa

Vaik tuntuiski siltä et se on ollu aina

Minä vastaan maailma